Joustoihin kannustetaan mutta kytkeytyvätkö ne saumattomasti perheen ja oman vapaa-ajan käyttöön. Ajatuksena hienoa! Mutta, herää kysymys, että kannattaako irrottautua nyt arjesta, hidastaa hetkeksi, kurkistaa trendejä ja pukea päälle visionäärin lasit?

Tehdäänkö joustot työn ehdoilla ja kuunnellaanko työntekijää vai työ valtaa ja varaa ajan vapaa-ajalta ilma sitoumuksia. Työn ja vapaa-ajan pitäisi olla toisiaan tasapainottavia tekijöitä ja vielä unohtamatta vuorokausirytmissä unen tarvetta. Työtä säätelee useat työelämän lait, jotka ovat jo vuosikymmeniä pitäneet erillään työnajan ja työntekijän vapaa-ajan. Vuorokausilepo, viikkolepo, viisipäiväinen työviikko, vuosiloma, säännöllinen työaika, ylityörajat ym… nämä ovat tänään ja tässä ajassa työnantajalle kuin työntekijöille tuntemattomia. Nämä kaikki kuitenkin perustuvat ajatukseen ihmisen vuorokausirytmistä.

Tuouupumus ja kilpailu työelämässä käyvät käsi kädessä, pelko ruokkii työssä menestymistä yt neuvottelusta seuraavaan. Tähän liitetään vielä pelko tai vastuu tehdä töitä sairaana tehokkuuden nimissä.

Entä jos työ olisi vain keino ansaita elanto tai jopa harrastus, minusta siinä ole mitä pahaa. Tämä ajattelumalli ei vain ole tehokkain yrityksen kannalta, koska silloin henkilö itse määrittelee rajat työlle ja sitoutuu työhön yhteisesti sovittuna. Hän ei vastaa puhelimeen tai sähköposteihin illalla tai vapaapäivinä.

Työpaikkojen trendinä on, että työntekijällä on koko ajan tekemistä, ja työnteon pitää myös näyttää siltä.

Työterveyden varhaisen puuttumisen mallit työuupumukseen päättyvät hiljaisuuteen, sillä uupukseen suhtaudutaan heikkoutena, joka halutaan selittää ennemminkin työn ulkopuolelta tulevaksi. Joustavalla työajalla, liukumilla, tasoitusjärjestelmillä ja saldoilla yritetään resursoida ja samalla tarjota joustavampaa vapaa-ajan käyttöä.

Työturvallisuus työssä painotetaan, että työntekijä työkykyisenä eläkeikään asti. Myöskin työnantajalla on moraalinen vastuu siitä, että ihminen lähtee työpaikalta yhtä työkykyisenä tai paremmassa kunnossa kuin työssä aloittaessaan. Toteutuuko ja onko kenelläkään oikeutta viedä toisen työkykyä työuupumukseen johtamalla.

Lainaisin työelämän ajatteluun Jean-Jacques Rousseau:ta ”Elämässä saattaa tulla vaihe, jossa kuljemme taaksepäin edetessämme.”