Yritysten vastuullisuus ja eettiset ohjeet  määrittävät sitoutumaan henkilöstön järjestäytymisvapauteen ja sitä kautta olla puuttumatta järjestäytymiseen. Suomessa ei kannattaisi kokeilla työelämän ihmisoikeuksien polkemista. Maailmalta on jo riittävästi havaintoja siitä, mitä sellaisesta seuraa. Ek:n ja työnantajaliittojen mielestä asia on toisin ja kilpailukykyä ei saavuteta kuin romuttamalla työntekijöiden edunvalvonta.

On naurettavaa kuvitella, että työnantaja ihan hyvää hyvyyttään korjaisi räikeät epäoikeudenmukaisuudet tai tekisi turvattomasta työstä turvallista. Monesti törmää työnantajan ensisijaisen tulkintaoikeuden olevan vain toteamus ”tämä on meidän tulkinta ja tällä mennään”.

EK, työnantajajärjestöt ja työnantajat lobbauspuuhissa, kuka nyt ihmisoikeuksia ja vastuullisuutta kehtaisi julkisesti vastustaa? Mutta yritysvastuulakia vastaan lobataan kabineteissa ja yritysten etujärjestöt on vahvasti tässä mukana. On helppo määrittää Code of Conduct (Tapa toimia), että yritys kunnioittaa työntekijöiden vapaata järjestäytymisoikeutta ja vapaata neuvotteluoikeutta.

Ideologia värittää työnantajien keskustelun työntekijöiden edunvalvontajärjestöistä ja paikallisesta sopimisesta. Onko tarkoitus, että edunvalvontajärjestöt vain työnantajien yksinoikeus.

IndustriAll:in entinen pääsihteeri Jyrki Raina totesi eräässä kirjoituksessaan seuraavaa:

En näe Suomessa sellaista luottamuksen ilmapiiriä, joka vallitsee Ruotsissa tai Tanskassa. Sanoisin, että yrittäjäpuolelta puuttuu ammattitaitoa, varsinkin pienissä yrityksissä. Suuryritysten johdossa voi taas olla talous- ja teknokoneita, jotka eivät ymmärrä henkisestä puolesta ja ihmisten johtamisesta mitään.