Vastaako vastuullisuusohjelmat tänään enää yritysten vallalla olevaan työehtosopimusten heikentämiseen. Onko henkilöstövastuullisuus enää tärkein osa organisaatioiden vastuullisuutta, vai onko ilmasto, ympäristö, hiilijalanjälki ja luonnon monimuotoisuus ajanut henkilöstön edelle.

Elinkeinoelämä ja työehtosopimusten heikentäminen kilpailukyvyn nimissä ovat olleet polttavia aiheita useissa maissa. Tämä on erityisen yleistä taloudellisesti haastavina aikoina, kun yritykset pyrkivät parantamaan kilpailukykyään ja selviytymään kansainvälisessä kilpailussa.

Työehtosopimukset ovat sopimuksia työntekijöiden ja työnantajien välillä, jotka määrittävät työehdot, kuten palkat, työajat, lomat ja työsuhteen ehdot. Työehtosopimusten heikentäminen tarkoittaa yleensä sitä, että työntekijöiden oikeuksia ja etuja vähennetään, esimerkiksi alentamalla palkkoja, työaikamuotoja lisäämällä (tasoitusjaksojen tai jaksotyön malien heikentäminen), lisäämällä työaikaa tai työhönsidonnaisuusaikaa ilman asianmukaista korvausta.

Tätä voidaan perustella sillä, että alhaisemmat palkkakustannukset ja joustavammat työehdot voivat parantaa yrityksen kilpailukykyä ja mahdollistaa sen pysymisen kilpailussa, sekä edistävät työllisyyttä.

Toisaalta, työehtosopimusten heikentäminen voi johtaa työntekijöiden tyytymättömyyteen, mikä voi vähentää tuottavuutta ja sitoutumista työhön. Lisäksi heikommat työehdot voivat houkutella vähemmän päteviä työntekijöitä, mikä voi heikentää yrityksen kilpailukykyä pitkällä aikavälillä.

Lopuksi on myös tärkeää huomata, että työehtosopimusten heikentäminen ei ole ainoa tapa parantaa yrityksen kilpailukykyä. Yritykset voivat parantaa kilpailukykyään myös parantamalla tuotteiden tai palveluiden laatua.