Tekijä: rampeka Page 2 of 4

Mittaaminen, mittarointi on trendi sana tai sanonta työyhteisössä mutta mitä mittarit oikeasti kertovat. Tarkoittaako mittaaminen oman epävarmuuden todentamista vai toisen osaamisen todentamista? Jos ei löydy mitään konkreettisia kriteerejä mitattavasta suureesta, sitä tosiaan on mahdotonta mitata. Mittauksessa saatetaan keksiä tavoite arvo johon halutaan päästä, niin herääkin kysymys onko mittaamisella todellinen tavoite tai vain se että nykyään halutaan mittaroida mahdollisimman paljon. Entäs kuka sen datan analysoi ja hyödyntää.
Onko mittaamisen idea tuottaa tarkkoja, täsmällisiä tai virheettömiä tuloksia. Mutta tällöin olisi erittäin harvoja asioita mitä voisi ylipäätään mahdollista mitata. Todellisuudessa mittaamisen ytimessä on juuri tuo virhe tai todennäköisyys. Minkä vuoksi jokin tulos olisi niin tärkeä, että sitä kannattaisi mitata? Kun tarkoitus on selvillä, pian alkavat valjeta myös mittauskelpoiset “oireet”.
Edward Lee Thorndike (1874 – 1949) “Jos jokin asia on olemassa, sen täytyy olla olemassa jossain määrin, ja jos se on olemassa jossain määrin, tuon määrän täytyy olla mitattavissa.”

Asian ytimessä, digitalisaatio, automaatio, koneoppiminen ja muuttuuko työ ”augmented reality” lisätyn todellisuuden peliksi…. Entäs Big Data jota meistä jokaisesta kerätään johtaako tämä siihen että teknologinen singulariteetti ohittaa myös meidät työn kehityksessä, että emme pysty ohjaamaan itseämme.

SUUREN YHTIÖN EDUT
Pieni palkka ja paljon työtovereita. Useita linjakokemuksen puutteesta kärsiviä valopäitä yhtiön keskushallinnossa jahkailemassa käytäntöön sopimattomia pysyväismääräyksiä.
TARJOAMME KOVIA HAASTEITA, SEKÄ KEHITTYMISEN TYÖSSÄ KILPAILUKYKYISELLÄ PALKALLA
Bonuspalkkainen kulkumulkun homma, jossa kukaan ei ole kestänyt kolmea vuotta kauempaa.
VAUHDIKAS JA TULOSHAKUINEN TYÖYMPÄRISTÖ
Yhtiön tulos polkee paikallaan ja jengi tulee ja menee kuin Stockmannin pyöröovista. Tuloshakuinen tarkoittaa sitä, että pomo on kuin kaleerilaivan kapteeni ruoskineen.
TOIMEN EDELLISEN HALTIJAN SIIRTYESSÄ UUSIIN TEHTÄVIIN YRITYKSESSÄMME
Edeltäjäsi joka kesti kolme kuukautta hommassa sai siirron sisälähetiksi.
TOIMEN EDELLISEN HALTIJAN SIIRTYESSÄ YHTIÖMME ULKOPUOLISIIN HAASTEELLISIIN TEHTÄVIIN
Edeltäjäsi sai vihdoinkin jostakin muualta ammattitaitoaan vastaavan paikan. Käymäpaikka, jonne mennään siksi aikaa kunnes itse löydetään kunnon palkkaa maksava firma.
TARJOAA MAHDOLLISUUDEN MYÖHEMMIN SIIRTYÄ ULKOMAILLE VASTAAVIIN TEHTÄVIIN
Heti kun talo on tullut tutuksi sinut pakotetaan siirtymään Venäjälle kolmeksi vuodeksi ajamaan käyntiin tuotantoa valtion yritystukirahoilla. Komennuspalkkaa ei voida maksaa kunnolla, koska projektin rahoitus on jo kulutettu lähes loppuun johdon ja konsulttien toimesta.
TARJOAMME LAADULLISESTI MARKKINOIDEN PARHAAT TUOTTEET
Pieni kanikioski, jota vetää tuotekehitysyrittäjä. Tuotteet ovat teknisesti maailman parhaat, kukaan ei tarvitse niitä, ja hinnaltaan ne ovat kaksinkertaiset pahimpiin kilpailijoihin nähden. Kannattaa mennä jos faijalla on rahaa lunastaa keksijäpelle pois. Siitä saa halvalla itselleen firman ja toimitusjohtajan tittelin.
VIRIKKEELLINEN TYÖ, JOHON LIITTYY PALJON KANSSAKÄYMISTÄ ASIAKKAIDEMME KANSSA
Firman edustusjuopon homma. Edellinen pantiin parantolaan kuivumaan ja toimitusjohtaja ei enää jaksa yksinään saunoa joka ilta, kun vaimo ja sihteerikin vaativat osan vapaa-ajasta. Sopii ehtoopuolen kaupparatsulle, joka vielä jaksaa valvoa.
ITSENÄINEN JA VAATIVA TEHTÄVÄ SEKÄ MUKAVAT ASIAKKAAT
Firman tuotteissa on vakavia laatuongelmia, joita tekninen osasto ei pysty selvittämään, joten tarvitaan yksinäinen susi liikenteeseen, joka puhumalla pitää firman rojut sisällä asiakkailla. Asiakkaat ovat niin mukavia, että eivät ole vielä haastaneet firmaa raastupaan. Katsele kuitenkin vielä viikko, josko se hakee myös nuorta juristia palvelukseensa.
TARJOAMME MAHDOLLISUUDEN JOUSTAVIIN TYÖAIKOIHIN
Firman toimitusjohtaja asuu firman yläkerrassa ja olettaa että kaikki muutkin ”asuvat” firmassa. Päivä on pitkä tässä firmassa ja ylityökorvauksia ei tunneta.
TARJOAMME KYKYJÄ VASTAAVAN PALKAN
Varsinainen huijarilafka, joka yrittää saada sinut nalkkiin pienellä palkalla ja suurilla lupauksilla. Jos ne valehtelevat jo työpaikkailmoituksessa, niin mitä kaikkea jännää sieltä vielä onkaan tulossa.
NUOREKAS JA ETEENPÄINPYRKIVÄ TYÖYMPÄRISTÖ
Lafka on niin kanttuvei, ettei siellä pysy enää kukaan, jolla on yli kahden viikon työkokemus, siksi tunnelma onkin ”nuorekas”. Eteenpäinpyrkivä taas tarkoittaa, että johdolla on pallo hukassa ja konkurssi häämöttää. Muuten ne kertoisivat minne muuallekin ne pyrkivät kuin vain eteenpäin.
TARJOAMME KOULUTUKSEN TEHTÄVÄÄN
Niillä palkoilla, joita firma aikoo maksaa ei sinne saa ketään, joka osaa hommansa. Siksi johto yrittää palkata kavereita suoraan kadulta. Jos osaat jotakin älä mene, jollet osaa niin mene katsomaan koulutus ja jatka herkeämättä Hesarin ilmoitusten lukemista. …. häh.

Etelä-Saimaa

Etelä Saimaa 9.3.2017 4:00

7.10.2016 10:15

Työnantajat ovat järjestäytyneet työnantajaliittojen kautta mutta kuitenkin eräänlainen ”hyvä veli ryhmä” kauppakamarien ja yrittäjäliittojen kautta. Tämän päivän Suomessa työnantajien  olemassaolo, toiminta ja tehokkuus eivät perustu demokratiaan, tasa-arvoon tai oikeudenmukaisuuteen, vaan niiden yhteneväisiin etuihin. Yhteisten etujen olemassaolo puolestaan johtaa siihen, että ns. työnantajiin kuuluvat henkilöt taustastaan tai virallisesta eturyhmästään riippumatta myötäilevät ja ahnehtivat itselleen vaurautta ja valtaa.

Tämän hallituskauden aikana työnantajien  tärkeimmistä tehtävistä on pitää työntekijät jatkuvassa nöyryyden ja alistumisen tilassa. Tätä valmistelevaa työtähän on tehty jo muutama vuosi YT neuvottelujen kautta. Keskeistä tässä työntekijöiden nöyryyttämisessä ja alistamisessa on kouluttaa automaattisesti hyväksymään ja omaksumaan työnantajien ja hallituksen paikallisen sopimisen malli. Ajatusmalli on ristiriidassa työntekijöiden enemmistön omien arvojen ja etenkin etujen kanssa, sillä työnantajien arvot perustuvat pitkälti vain sen häpeilemättömään oman edun tavoitteluun.

Nallen sanoin ”Yritysten tehtävä ei ole tehdä ratkaisuja omistajiensa puolesta ainakaan eettis-moraalisissa kysymyksissä.”

Vauraus tekee ihmisen itsekkääksi ja köyhyys tyhmäksi… Tätäkö Suomen yhteiskunta haluaa että ihmiset eivät voi elää omalla palkallaan vaan alistetaan holhousyhteiskunnan elätiksi… Historia jo osoittaa että massoja on täten helpompi hallita…

Rikastuminen tekee ihmisestä kuitenkin onnellisen, on todettu lukuisissa tutkimuksissa. Raha tuo ihmiselle vapautta, valtaa ja vähentää huolia. Mutta kasvaako onnellisuus rikkauden rinnalla loputtomiin – siitä tutkijat ovat kiistelleet vuosikymmeniä.

Tämän päivän Suomessa eräissä piireissä rikkauden voi nähdä aivoloisena, joka tekee ihmisestä röyhkeän, itsekkään….

Köyhyys taasen heikentää ajattelukyvyn lisäksi myös ihmisen sopeutumiskykyä, tavoitteiden asettamista ja altistaa addiktioille. Kun ihminen köyhtyy, hänen elämänsä laatu heikkenee ajattelukyky  heikkenee… Köyhyys kuormittaa aivoja, koska on jatkuvasti murehdittava, riittävätkö rahat laskuihin, ruokaan ja muihin päivittäisiin menoihin. Ihmiset eivät välttämättä edes uskalla avata postiaan, koska eivät enää kestä lisäkuormaa. Kun ihmisiä riittävän paljon kolhitaan, he eivät enää jaksa, ja kyky sopeutua uusiin tilanteisiin heikkenee. Ihminen alkaa ajatella, että hän ei voi saavuttaa asioita, joita hän todella haluaa. Ihmiset saattavat sanoa, että ei kiinnosta tai että työelämässä on kamalaa,

Köyhyys on siis kuin aivoja syövä loinen… jonka meidän yhteiskunta haluaa päähämme

Työturvallisuuteen liittyen 1.1.2015 astui voimaan #yhdenvertaisuuslaki jonka tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää.
Yhdenvertaisuuslaki koskee myös yksityisellä sektorilla yli 30 henkilön yrityksiä ja tuo taas uusia asioita yrityksiin ja niihin kohdistuviin yhdenvertaisen kohtelun vaatimuksiin.

Mitä uudistus tarkoittaa yksityisen sektorin työnantajille ja keskeiset muutokset

• Työnantajien tulee edistää kaikkien työntekijöiden yhdenvertaisuutta ja ehkäistä työssä ja työpaikoilla tapahtuvaa syrjintää.
• Yksityisen sektorin palveluiden ja tavaroiden tarjonnassa tulee edistää kaikkien palvelujensaajien/asiakkaiden yhdenvertaisuutta ja ehkäistä heidän syrjintäänsä.
• Työantajien tulee arvioida yhdenvertaisuuden toteutumista työpaikalla.
• Työnantajien tulee kehittää työpaikan tarpeet huomioon ottaen syrjimättömiä työoloja ja toimintatapoja, joita noudatetaan henkilöstöä valittaessa ja henkilöstöratkaisuja tehtäessä.
• Suunnitelma yhdenvertaisuuden edistämisen toimenpiteistä on pakollinen säännöllisesti vähintään 30 henkilöä työllistävillä työnantajilla.
• Yhdenvertaisuussuunnitelma voidaan tehdä erillisenä tai jonkin muun suunnitelman yhteydessä.
• Työnantajan on tarvittaessa kohtuullisia mukautuksia tekemällä varmistettava vammaisille henkilöille yhdenvertaiset asiointi-, koulutus- ja työnsaantimahdollisuudet.