Avainsana: edunvalvonta

Monissa yrityksissä ja liitoissa neuvotellaan tulevista työehtosopimuksista tai siitä saako edes työehtosopimusta. Yleissitovuuden poisto on monen työnantajajärjestön ykköshanke. Samoin on nähty, miten talkoohenki onkaan iskostunut työelämään. Työaika ei enää ole työaikaa vaan monen yrityksen mielestä työaikaa on tuottava eli laskutettava työ ja etenkin tämä on kiinteistöhoitajien arkipäivää talvisaikaan. Sään vaikutuksesta lumisade ikään kuin poistaisi työehtosopimuksen ja työaikalain oikeudet työntekijöiltä. Ei oikeutta hälytyskorvaukseen, ylitöihin tai vaikka vaan tulla töihin työvuorolistan mukaan.

Työaika onkin muuttunut monelle työnantajalle työmatkaksi, siirtymäksi, valmisteluksi, perehtymiseksi työajan ulkopuolella. Jopa työvuoron sisällä halutaan maksaa vain asiakkaalta laskutettava aika. Johtavassa asemassa oleville maksetaan kokonaispalkkaa, joka ei pidä sisällään työaikaa ja moni kehuskeleekin viikkotyötunneillaan. Toimihenkilöillä on vaikka minkälaista liukumaa, jolloin ylitöitä ei synny vaan pitäisi pitää vapaana, mutta leikkuri heiluu jos et pysty pitämään.

Työntekijöitä velvoitetaan säilyttämään yrityksen omaisuutta kotonaan ja huolehtimaan niiden huollosta. Tästä esimerkkinä tablettien, puhelimien lataukset ja silti puhelimista on estetty yksityispuheluiden soitto. Työnantaja voi vielä seurata, missä työntekijä kuljettaa laitetta. Yritykset myös monesti edellyttävät, että työvaatteiden huollon suorittaa työntekijä kotonaan. Työntekijä tekee ilmaista työtä, puhumattakaan siitä, että käyttää omia välineitään ja itse kustantaa sen myös. Tosin jotkut yritykset yrittävät kompensoida asiaa antamalla kilon pesuainetta vuodessa.

Yritysten kilpakyky näyttää vaativan talkootyötä ja suurempia tulospalkkioita.

Mikä meitä motivoi? Teenkö työtä rahasta vai rakkaudesta?

Yhden määritelmän mukaan työstä saa rahaa ja työ on pitkäjänteistä, aktiivista ja tavoitteellista toimintaa. Työtä tehdään yleensä rahan saamiseksi ja raha on vaihdon väline, arvon mitta, omaisuuden muoto ja valuutta.

Tehdäänkö työtä rakkaudesta? Asiaa voidaan ajatella, että ihminen voi rakastaa työtään enemmän tai vähemmän. Motivaatio taasen on toiminnan ärsyke, joka saa meidät tavoittelemaan joko omia, työyhteisön tavoitteita. Myöskin se on halu aina oppia uutta, käydä syvällisiä keskusteluja, tutkia uusia asioita, jakaa osaamistani eteenpäin ja paljon muuta.

Sanonta “työ tekijäänsä kiittää” ei riitä nykypäivän työntekijälle motivaation lähteeksi, mutta toisaalta työstä itsestään pitää saada nautintoa, muuten se ei ole sen arvoista. Työntekijä on palkkansa ansainnut ja etenkin pienipalkkaisella palvelualalla raha on suurin motivaattori, jolla sitten hankitaan nautintoa vapaa-ajalla.

Etenkin nuoriso kokee, että työ on vain väline ei itseisarvo. ”jos se ei ole kivaa, emmä haluu tehä tota”