Kategoria: 2017

Sote-menot ovat keskimäärin yli puolet kuntien menoista. Jatkossa opetus, liikenneväylien kunnossapito, kulttuuri ja kuntien energiahuolto nousevat suurempaan merkitykseen Lappeenrannan talouden näkökulmasta. Pitää muistaa että soten jälkeen jää niin sanottu Hyte-velvoite edistää hyvinvointia ja terveyttä.

Mitä vielä valtuustoissa sitten käsitellään? Tietenkin varhaiskasvatuksen järjestämistä, homekoulujen korjaamista, kevyen liikenteen väylien parantamista ja liikuntahallin rakentamista?

Merkittävin on kuitenkin kaavoitus, jolla varmistetaan rahojen riittäminen näihin kaikkiin. Jokainen valtuutettu osallistuu kaavoituksesta päättämiseen. Kunnan käsissä on esimerkiksi se, minne asuntoja rakennetaan ja kuinka paljon tai kuinka liukkaasti ja kustannustehokkaasti kaavahankkeet toteutuvat.

Pitäisikö kaavajärjestelmää muuttaa siten, että pyrittäisiin hankekaavoihin. Kaavan laatisi toteuttaja tai maanomistaja, jolloin kustannustietous olisi kaavan toteuttajalla yksityiskohtien aiheuttamista kustannuksista.

Energia-asiat Lappeenrannassa valtuutettujen näkökulmasta ovat haastavat, sillä Lappeenrannan energian konserniin kuuluvat Lappeenrannan Lämpövoima Oy ja Lappeenrannan Energiaverkot Oy lisäksi osakkuus seuraavissa Kaukaan Voima Oy:ssä, Suomen Hyötytuuli Oy:ssä, Tuulisaimaa Oy:ssä, Vainikkalan Vesi Oy:ssä ja Suur-Savon Sähkötyö Oy:ssä.

Elvera Oy taasen aloitti 2016, verkosto- ja infrapalveluita tuottava Elvera on Suomen neljänneksi suurin yhtiö toimialallaan. Elvera Oy:n omistavat Suur-Savon Sähkö Oy, Lappeenrannan Energia Oy ja Kymenlaakson Sähkö Oy.

Kuntavaalit tulevat olemaan kuntalaisten kannalta merkitykselliset, sillä edessä on sote-uudistus ja maakuntauudistuksen maakuntavaalit toimitetaan 2018.

Kuntien yrityksiä yksityistämällä ja saattamalla markkinavoimien alaisuuteen syntyy uusia työpaikkoja.

Mielenkiintoiseksi tekee, kun valtio purkaa omistuksiaan yhtiöissään ja yksityistää mutta kunnat ovat päinvastaisella kannalla, kuten Lappeenranta. Lappeenranta omistaa useita yrityksiä ja on osakkaana useissa osakkuusyhteisöissä.

Kuntalaissa on määritelty, että kunta huolehtii kansalaisten peruspalveluiden järjestämisestä. Kuntalaisille tärkeimpänä näyttäytyy luottamus vaaleilla valittuihin luottamushenkilöihin ja kaupungin virkamieskuntaan. Avoimuus päätöksenteossa on merkittävällä tavalla saanut ryppyjä.

Miten kuntalainen tietää laskiessaan vettä suihkussaan tai ostaessaan sähkön siirtoa, että se varmasti on markkinahintaista? Tutkimusten mukaan kunnat keräävät piiloveroja asiakasmaksuina muun muassa lasten ja vanhusten hoidosta. Lisäksi kuntien omistamat yritykset laskuttavat energiasta ja vedestä niiden tuotantokustannuksia enemmän, ja kertyneet ylijäämät yritykset tilittävät kuntien budjetteihin.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tutkija Hannu Kasevan mukaan 2012 Suomessa kerättiin piiloveroja 2,8 miljardia euroa. Hän mainitsee, että missään muussa Euroopan maassa julkisyhteisöt eivät harjoita yhtä laajaa liiketoimintaa.

Meillä ei vieläkään suhtauduta vakavasti kunnallisten yritysten aiheuttamiin kilpailuhäiriöihin, jotka vaikuttavat olemassa oleviin yrityksiin sekä uusien yritysten syntyyn.

Julkista tuotantoa suojataan hankintakäytännöillä. Julkiset yksiköt voivat hankkia omilta yhtiöiltään palveluja ilman kilpailutusta, jos niiden markkinoilta tuleva liikevaihto jää alle kymmeneen prosenttiin. Suurien yhtiöiden kohdalla summa voi olla useita miljoonia euroa.

Pienellä alueellisella osamarkkinalla summa voi olla suuri, ja vaikeuttaa monen pk-yrittäjän toimintaan. Kuntien yrityksiä yksityistämällä ja saattamalla markkinavoimien alaisuuteen syntyy uusia yrityksiä ja työpaikkoja.

Samoin kuntien yrityksen eivät toimi vain oman kunnan alueella. Voiko ulkokuntalainen hyväksyä ostaessaan Lappeenrannan Energiaverkot Oy:ltä palvelua, joka voi sisältää piiloveroa.

Kuitenkin Lappeenranta on hyvä elää ja kasvattaa jälkikasvua, mutta seuraava valtuusto määrittelee Lappeenrannan suunnan muutoksen virrassa.